Suomalaiset kuorot ovat kohtalaisen innokkaita osallistumaan kansainvälisiin kuorokilpailuihin. Harvemmin kuorot osallistuvat ei-kilpailullisiin kuorofestivaaleihin, joissa kuitenkin voisi olla tarjolla kilpailumenestystä arvokkaampaa antia.
”Suomalaiset kuorot eivät arvosta kuorofestivaaleja joissa ei ole kilpailua.” Näin sanoo kuoronjohtaja Kari Ala-Pöllänen, joka on etenkin viime vuosien aikana osallistunut lukuisiin kansainvälisiin kuorotapahtumiin kouluttajana ja kilpailutuomarina.
Ala-Pölläsen mielestä nyky-yhteiskunnassa lapsetkin pannaan kilpailemaan pienestä pitäen – aina päiväkoti- ja koulupaikoista lähtien. Kilpailusta on tullut tärkeä osa elämää, ja tämä näkyy harrastuksissakin.
Ala-Pöllänen ymmärtää kilpailevia kuoroja siinä mielessä, että kilpailut tarjoavat kuorolle näkyvyyttä – jos niissä menestyy. Mutta tämäkin on marginaalista, sillä kilpailut ovat hänen mielestään kärsineet inflaation. ”Kuorokilpailuja on nykyään tarjolla niin paljon, että jokainen kuoro voi löytää jonkun kilpailun, jossa menestyy. Hieman kärjistäen voi sanoa, että nykyään jokainen kuoro voi olla maailman paras.”
Kuorot kertovat tietysti kilpailumenestyksistään mielellään – tämänkin lehden palstoilla. Ala-Pöllänen asettaa kuitenkin kuoron kilpailuvoitosta saaman hyödyn kyseenalaiseksi. ”Mitä kuorolle oikeasti jää käteen kilpailumenestyksestä? Aikaisemmin, kun kilpailuja oli vähän, oli niissä menestyminen oikeasti arvokasta, ja usein ne olivat avain esimerkiksi sponsoritukeen. Mutta nykyään kilpailuvoitot eivät enää avaa ovia samalla tavalla, kun niitä ei enää arvosteta yhtä paljon.”
Suomalaisten kuorojen maine kansainvälisesti on Ala-Pölläsen mukaan pääsääntöisesti hyvä, perustuen nimenomaan kuorojen kilpailumenestykseen. Kuorojemme tapa toimia koetaan selkeäksi ja luotettavaksi.”Sen sijaan olen kuullut usein moitteita siitä, että suomalaiset kuorot eivät ole kansainvälisissä tapahtumissa kontaktihakuisia, vaan pikemminkin viettävät aikaa omissa ympyröissään. Joskus meikäläisiä on moitittu jopa yhteistyöhaluttomiksi.”
Kansainvälisten kuorotapahtumien tärkeimmäksi anniksi Ala-Pöllänen mainitseekin juuri verkostoitumisen. Etenkin kuoronjohtajille kansainvälinen verkostoituminen ja kontaktien luominen on tärkeää, ja yhteyksien solmimiseen kannattaa oikeasti satsata. Kansainvälisistä kontakteista voi olla hyötyä monessakin mielessä.
Kuoronjohtajien tulisi kannustaa myös laulajia luomaan kontakteja ja juttelemaan muiden kuorojen laulajien kanssa. Näistä kontakteista voi syntyä pitkiä ystävyyssuhteita, joista hyötyy koko kuoro.
Ala-Pöllänen suosittelee, että kuoronjohtajat valmentaisivat kuoroa matkalle muutenkin kuin musiikillisesti. ”Kuorolaisille tulisi antaa tarpeelliset tiedot kohteesta, sen kulttuurista ja tavoista, ja rohkaista kuorolaisia ottamaan kontakteja. Kysymys on vieraiden kulttuurien arvostuksesta.”
Ala-Pöllänen kannustaa kuoroja käyttämään kontaktien luomiseen kaikki mahdollisuudet. Kuorolla voisi olla nimetty henkilö, jonka vastuulla kontaktien luominen olisi, sillä muuten asiat jäävät helposti hoitamatta. Kuoronjohtajien verkostoituminen tapahtuu usein luontevammin, mutta kaikille ei kontaktien solmiminen ole luontaista. ”Monet ovat arkoja kielitaitonsa suhteen, mutta nykyään englannilla pärjää oikeastaan missä vaan.”
Kuorokilpailuissa Ala-Pöllästä mietityttää sekin, että muut kuorot koetaan nimenomaan kilpailijoina, eikä kilpailijoihin haluta ottaa kontaktia. Suhteiden luominen on usein luontevampaa, jos ei olla liikkeellä kilpailumielessä. Myös kilpailujen aikataulut ovat usein niin kireitä, että aikaa kontaktien solmimiseen ei ole. Silti kilpailuissakin voi oppia.”Kannattaa kuunnella muita kuoroja mahdollisimman paljon. Siitä oppii aina, hyvässä tai pahassa.”
Konkreettisena hyötynä kansainvälisestä verkostoitumisesta Ala-Pöllänen mainitsee kumppanuudet, joiden kautta kuoro voi saa esiintymiskutsuja. Valmiit kontaktit helpottavat huomattavasti matkan järjestelyjä. Myös festivaaleille osallistuminen avaa erilaisia kanavia, ja joskus kansainvälisistä suhteista voi olla taloudellistakin hyötyä.
Ala-Pöllänen korostaa, että kontaktien luomisessa ei ole kysymys kuoron tasosta.”Suomessa on kaikentasoisia kuoroja, ja maailmalla on kaikentasoisia kuoroja – kenttä on molemmissa yhtä kirjava. Aktiivisuudella löytää varmasti omalle kuorolle sopivia kumppaneita.”
Kuoron tulisi kuitenkin olla saavuttanut tietyn perustason, ennen kuin sen kannattaa suunnata kansainvälisille lavoille. Kuorot ovat taiteen lähettiläitä ja maansa edustajia, joiden esiintymisten perusteella tehdään monenlaisia johtopäätöksiä.
Ala-Pöllänen kannustaa suomalaisia kuoroja myös liittymään kansainvälisten kuorojärjestöjen kuten Europa Cantatin ja IFCM:n jäseneksi. Näin kuoro saa jatkuvasti suoraan tietoa tulevista tapahtumista ja kansainvälisen kuorokentän uusista tuulista.
Oman lukunsa festivaalitarjonnassa muodostavat koulutukselliset festivaalit. Näissä tapahtumissa on yleensä tarjolla runsaasti erilaisia koulutusryhmiä tai työpajoja, jotka on suunnattu eritasoisille kuoroille ja laulajille sekä johtajille. Jokainen osallistuja lähtee rakentamaan oppia omalta tasoltaan.
Yleensä tällaisissa tapahtumissa työskentelykielenä on englanti, joten kielen ei pitäisi olla esteenä kenenkään osallistumiselle. Kieliongelmiin Ala-Pöllänen on joskus törmännyt pohjoismaisissa tapahtumissa, joissa yleiskielenä käytetty skandinaviska on osoittautunut huonosti käyttökelpoiseksi. Viime aikoina Baltian maat ovat hakeutuneet mukaan skandinaaviseen yhteistyöhön, ja se on ’pakottanut’ käyttämään englantia niissäkin kuvioissa.
Ala-Pölläsen kokemuksen mukaan jotkut kuoronjohtajat ovat ’arkoja varpaistaan’, eivätkä halua antaa laulajiaan muiden koulutettaviksi – eivätkä usein halua itsekään ottaa oppeja muilta.”Kannustan kuitenkin kaikkia kuoronjohtajia osallistumaan kuoronjohtajien tapahtumiin. Tarjolla on paljon tapahtumia, joilla johtajat voivat sivistää ja kouluttaa itseään.”
Ala-Pöllänen on itse mukana Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen toiminnassa. Yhdistys pyrkii aktivoimaan johtajia, ja joutuu pohtimaan, miten saisi kuoronjohtajat osallistumaan tapahtumiin.
Ala-Pölläsen mielestä kuoronjohtajan kehitys pysähtyy, jos hän on tyytyväinen omaan totuuteensa.”Kuoronjohtajan hyveitä on tyytymättömyys omaan tasoon ja halu etsiä uusia toimintatapoja. Jo kollegoiden tapaaminen on arvokas asia, sillä siitäkin voi saada hyviä vinkkejä, kun johtajat kertovat omista toimintatavoistaan.”
Kuoronjohtajien sosiaalistuminen on tärkeää, sillä kuoronjohtajan työ on yksinäistä puurtamista yksittäisen kuoron kanssa, ja on helppo eristäytyä muusta kuoromaailmasta.
Ala-Pölläsen mielestä suomalaisten kuorojen tulisi olla omalla tavallaan ylpeitä mentaliteetistaan ja omista toimintatavoistaan.” Meidän tulisi avautua rohkeammin ja markkinoida itseämme omalla tavallamme, omia vahvuuksiamme korostaen.”
Kuorojen kannattaa pohtia, mitä vietävää niillä voisi olla kansainvälisille areenoille. Jos jotain annettavaa löytyy, kannattaa lähteä rohkeasti liikkeelle. Kansainvälistyminen tuo mukanaan monenlaisia mahdollisuuksia.