Pasi Hyökki on varma, että hänestä ei olisi tullut Tapiolan kuoron johtajaa, mikäli hän ei olisi itse ollut kuoron jäsen.
"Jos en olisi laulanut Tapiolan kuorossa, en olisi kokenut sitä omaksi instrumentikseni. En ole koskaan oikeastaan ajatellut Tapiolan kuoroa lapsikuorona - minulle se on aina ollut vain Tapiolan kuoro."
Pasi Hyökki aloitti Tapiolan kuoron johtajana elokuussa 2008. Jo muutaman kuukauden päästä edessä oli kuoron 45-vuotisjuhlakonsertti. Uusi tehtävä tuntui "aluksi pelottavalta, sitten yllättävän haastavalta ja lopulta erittäin palkitsevalta".
Juhlakonsertti oli Pasin ensimmäinen tulikaste kuoron johtajana ja sitä kohtaan oli monilla tahoilla paljon odotuksia. Nyt kun konsertti on onnellisesti takana, Pasi toivoo saavansa kuoron kanssa työrauhan, jotta hän pääsee rauhassa ajamaan sisään omia toimintatapojaan.
"Konsertin myötä olen näyttänyt, miten minä aion viedä asioita eteenpäin. Se on herättänyt sekä positiivisia että tietysti myös negatiivisia tunteita. Varsinkin lapset vastustavat usein muutoksia, mutta nyt laulajatkin ovat jo huomanneet, miksi teen jotkut asiat eri tavalla kuin edellinen johtaja. Jotkut asiat saan mielestäni toimimaan omalla tavallani paremmin."
Vaikka Tapiolan kuoro on muuttunut niistä ajoista jolloin Pasi oli kuoron laulaja, hän tunnistaa selvästi vanhan kuoronsa. "Kyllä kuoron tunnistaa samaksi sen toimintatavoista. Tapa olla yhdessä kuorona, yhteispeli laulajien kesken, harjoituksissa käyttäytyminen ja vanhempien laulajien toimiminen kummeina nuoremmille lapsille - nämä kaikki ovat tuttuja asioita ja tuntuvat edelleen kivalta."
Pasin mielestä kuorossa vallitseva yhteisöllisyys on hyvä ase nykyajan yksilökeskeisyyttä vastaan. "Jos kuorossa joku jää sivummalle, hänet kyllä otetaan mukaan joukkoon."
Omaan kuoroaikaansa verrattuna Pasi sanoo nykykuorolaisten kamppailevan entistä tiukempien aikaresurssien kanssa. "Kyllähän aiemminkin harrastettiin paljon, mutta tuntuu, että nyt kuorolaisilla on vielä enemmän harrastuksia, ja koulukin vaatii oppilailta entistä enemmän. Tämä aiheuttaa joskus hankalaakin ristivetoa lapselle, jonka on vaikea kieltäytyä, kun aikuiset velvoittavat sitoutumaan ja osallistumaan."
Tuntumaa lasten kanssa työskentelystä Pasi on saanut paitsi pedagogiikkaopinnoista, myös toimiessaan pianonsoitonopettajana. Nyttemmin myös perheenisän rooli on tuonut lasten maailmaa entistä tutummaksi. Niinpä hän tuntee lasten kanssa työskentelyn realiteetit: "Lapsi ei oma-aloitteisesti ja pitkäjänteisesti tee työtä itsensä kehittämiseksi. Kasvatustyöhön kuuluu, että ohjataan lasta viemään eteenpäin valittua tehtävää."
Kotona vanhemmat joutuvat katsomaan lapsen perään, kuorossa sen tekee kuoronjohtaja. "Tässä työssä saa tasapainoilla taiteilijan ja isän roolien välillä. Kuoron olennainen tehtävä on kasvattaminen, ja kuorossa kasvatetaan musiikilla, laulamisella ja soittamisella. Ne ovat Tapiolan kuoron ydintehtäviä. Mutta kyllä kuorossa kiinnitetään huomiota myös yleiseen kasvatukseen, kuten käytöstapoihin."
Pasi on itse kasvanut Erkki Pohjolan musiikillisena lapsena, joten hän tuntee sen ajan kuoron parhaiten ja myös arvostaa kuorossa niitä puolia, jotka olivat vahvoja Pohjolan aikana. Joissakin asioissa voi kehitystä tapahtua palaamalla taaksepäin.
"Musiikillisesti toiminnan ydin on syvällinen perehtyminen musiikilliseen materiaaliin. Tämän olen itse oppinut Tapiolan kuorossa. Haluaisin opettaa lapset kaivautumaan syvemmälle musiikkiin, vaikka kappale osattaisiinkin jo pinnallisesti. Sitä kautta musiikki voidaan saada elämään aivan eri lailla ja kappale pysyy kiinnostavana."
Ohjelmiston suhteen Pasi aikoo jatkaa monipuolisella linjalla ja haluaa noudattaa Erkki Pohjolan viitoittamaa tietä tekemällä yhteistyötä kovan luokan nykysäveltäjien kanssa. Luvassa on siis uusia tilaussävellyksiä, mutta myös arkistojen helmiä.
Yksi esimerkki arkistojen helmistä on keväällä 2009 kuoron ohjelmistoon palaava Einojuhani Rautavaaran kuoro-ooppera Marjatta, matala neiti. Vilppu Kiljusen ohjaama esitys kuullaan ja nähdään ensi kesänä Tampereen Sävelessä.
Myös kansanmusiikki on ollut alusta pitäen Tapiolan kuoron ohjelmistossa mukana, niin laulettuna kuin soitettunakin. "Kansanmusiikin esittäminen kansallispuvut päällä on oman kulttuurimme rikasta esille tuontia. Haluan kehittää tätä puolta edelleen yhteistyöllä kansanmusiikin uusien tekijöiden kanssa."
Yksi Tapiolan kuoron tavaramerkki on aina ollut laulun ohella soitto. Pasi haluaa jopa vahvistaa sitä, sillä "soittaminen kuuluu kiinteästi muusikkouteen, josta Tapiolan kuoro on alusta lähtien ponnistanut."
Tapiolan kuoron 45-vuotisjuhlakonsertissa lavalla oli yli 70 laulajaa, sillä mukaan oli kutsuttu entisiäkin kuorolaisia vahvistuksiksi. Varttuneempien laulajien vastapainona kokoonpanossa oli mukana viitisentoista koevuodella olevaa uutta laulajaa, jotka Pasi halusi heti täysipainoisesti mukaan kuoron toimintaan.
Jatkossakin Pasi aikoo satsata vanhempiin laulajiin. "Tapiolan kuoro on lapsi- ja nuorisokuoro ja haluan vahvistaa sen nuorisokuoropuolta. Tavoitteena on sitä kautta saada rikkautta kuoron sointiin. Yritän saada laulajiin sellaista henkeä, että lapsikuorossa laulaminen on mukavaa vähän varttuneempanakin, eikä kuorouraa tarvitse lopettaa 15-16-vuotiaana." Suunnitelmissa on myös kokeneimpien laulajien kouluttaminen stemmaharjoittajiksi.
Pasi ei halua itsetarkoituksellisesti kasvattaa kuoron kokoa. "Mielestäni nuorista äänistä koostuva kuoro ei voi kuitenkaan olla hirveän pieni, koska silloin menetetään se Tapiola Sound, joka ainakin minun päässäni soi. Jos lopputulos suuremmalla joukolla on parempi kuin pienellä, laajentaminen kannattaa."
Tapiolan kuoro harjoittelee kerran viikossa 2,5 tuntia, joka on Pasin mielestä lähes maksimi yhden harjoituksen kestoksi. Koevuoden laulajilla on lisäksi toinen 1,5 tunnin viikoittainen harjoitus. Laululeireille kokoonnutaan neljä kertaa vuodessa.
Kuorojen harjoitusajat ovat todella vähäisiä verrattuna vaikkapa jalkapallojunioreihin, joilla voi olla viikossa kolmet tai neljät harjoitukset ja päälle ottelut. "Joskus olisi hauska kokeilla, mitä sellaisilla harjoitusmäärillä saisi kuoron kanssa aikaan."
Pasi Hyökille musiikki ei ollut ainut vaihtoehto elämäntehtäväksi. Lapsuuden sankari oli TV:stä tuttu seikkailijabiologi Jacques Cousteau, jonka innoittamana biologin ura houkutteli nuorta miestä. Musiikki vei kuitenkin voiton.
Vielä musiikin opintoja aloittaessaan Pasi ei osannut päättää, mitä haluaisi tehdä isona. Niinpä hän päätyi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolle, koska halusi opiskella musiikkia mahdollisimman laajasti. Hän on valmistunut Akatemiasta A-kanttoriksi ja tehnyt kuoronjohdon A-tutkinnon.
Pasin kuoronjohtajan ura alkoi 1990-luvun alussa, kun häntä pyydettiin Helsingin Poliisilaulajien johtajaksi. Yksi voimakas kuorokokemus herätti Pasin kulkemaan kuoronjohtajana tiettyä esikuvaa kohti. Tapahtumapaikka oli Riika, ja esiintyjänä latvialainen Nuorisokuoro Balsis. "Se oli soundillisesti käsittämättömän hieno kuoro, jonka kuuleminen vaikutti myös EMO Ensemblen perustamiseen."
Tapiolan kuoro työllistää johtajaansa paljon. Kuorolla on lähes 50 esiintymistä vuosittain, ja jo niiden ohjelmiston suunnittelussa riittää työtä. Johtajan vaihduttua kuorossa tehdään paljon myös uudistustöitä, joista osa tapahtuu kuoron hallinnon aloitteesta. Pasi kehuu Tapiolan kuoron toimivaa organisaatiota ja kiittelee sitä, että toiminnassa on mukana fiksuja ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan aikaansa ja kapasiteettiaan kuoron hyväksi.
Tapiolan kuoron lisäksi Pasi Hyökkiä työllistävät Espoon musiikkiopiston suojissa toimiva EMO Ensemble -kuoro ja lauluyhtye Talla, joiden taiteellisena johtajana hän toimii. Ensi kesänä Pasin voi bongata Europa Cantat -festivaalilla vetämässä Karl Jenkinsin musiikkiin pureutuvaa työpajaa.
Yksi Pasi Hyökin pitkän linjan kuorolauluhankkeista on kuorolaulun saaminen musiikkiopistoon oppiaineeksi. "Tämä on mielestäni merkittävä hanke, sillä tähän saakka ei kuorolaulua ole voinut opiskella musiikkiopistoissa. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat lähitulevaisuudessa."
Kaiken kaikkiaan Pasi on optimistinen kuorolaulun tulevaisuuden suhteen. "Kaikki asiat kulkevat aalloissa. Huonompinakin aikoina on vaan pyrittävä pitämään yleisö ravittuna. Sitä kautta saadaan ihmiset puolellemme ja isommatkin massat kuuntelemaan kuorolaulua."
Pasin mukaan klassisen musiikin puolella pelätään ihmisten "keventymistä". Hän uskoo, että yksi syy kevyen musiikin suosioon on se, että laulujen aiheet ovat kiinni ajassamme ja kuulija voi samastua laulujen teksteihin.
"Klassisella puolella ajatellaan helposti, että taidetta on vain kaunotaide, ja hyvää musiikkia on vain kaunis musiikki. Minusta klassisen musiikin on aidosti oltava sitä mitä se on parhaina aikoinaan ollut: kriittistä, ei pelkästään kaunista, nykypäivän yhteiskuntaan sidoksissa olevaa musiikkia."
Kuoroelämä kaipaisi Pasin mielestä tuuletusta. "Kuoropuolella pitäisi unohtaa Kesäpäivä Kangasalla -fiilis. Olisi löydettävä aito vaikuttamisen halu - samanlainen henki, jonka kohtaa näyttämötaiteen tai kuvataiteiden piirissä. Vaikka ylilyöntejäkin tulee, ne auttavat määrittämään, miten pitkälle voidaan mennä. Pitäisi olla rohkeutta ja uskoa, että herättämällä keskustelua - puolesta ja vastaan - saadaan aikaan jotain elinvoimaista ja kiinnostavaa; jotain johon voi tarttua."
Ahti Viluksela
www.tapiolankuoro.fi